Sammatin Enäjärven hajakuormituksen ja vesikasvillisuuden selvitysohjelman loppuraportti on valmistunut
Enäjärven ravinnekuormitus on pääasiassa hajakuormitusta
Sammatin Enäjärvellä on ollut vuosina 2000-2001 käynnissä järven kunnostamiseen tähtäävä hajakuormituksen ja vesikasvillisuuden selvitysohjelma. Tavoitteena on ollut tehdä järven nykytilaa ja hajakuormitusta kuvaava selvitys, jonka avulla voidaan ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi. Toisena tavoitteena on ollut kartoittaa vesikasvillisuutta ja esittää toimenpiteitä sen vähentämiseksi. Projektia ovat rahoittaneet Suomusjärven, Karjalohjan ja Sammatin kunnat, Enäjärven suojeluyhdistys, EU ja Uudenmaan ympäristökeskus. Projektin loppuraportti on valmistunut vuoden 2001 lopussa.
Enäjärvi on pääosin hyvälaatuinen järvi. Kahdenselkä ja Mustlahti ovat lievästi rehevöityneitä ja käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäviä. Järven veden laadussa on havaittu huononemista viime vuosikymmeninä.
Enäjärveen tuleva kuormitus on suurimmaksi osaksi hajakuormitusta. Pistekuormitusta tulee lähinnä vain kahdelta jätevedenpuhdistamolta. Sammatin kirkonkylän puhdistamon jätevedet lasketaan Kahdenselän Mustlahteen ja Taukopaikka Lahnajärven puhdistamon jätevedet Lahnajärven eteläosaan. Hajakuormitusta tulee valuma-alueella harjoitettavasta maataloudesta, lähinnä peltoviljelystä, sekä alueen haja- ja loma-asutusten jätevesistä. Muita ravinnelähteitä ovat metsätalous, laskeuma ja luonnonhuuhtoutuma.
Tässä selvityksessä tehtyjen laskelmien mukaan Enäjärveen vuonna 2000 tuleva ravinnekuormitus on noin 3 100 kg fosforia vuodessa ja noin 54 000 kg typpeä vuodessa. Fosforin osalta maatalous on selvästi suurin yksittäinen kuormittaja (65 %). Haja- ja loma-asutuksen yhteenlaskettu osuus fosforikuormituksesta on 14 % ja luonnonhuuhtoutuman osuus 15 %. Laskeuman, metsätalouden ja jätevedenpuhdistamoiden osuudet ovat muutamia prosentteja. Typpikuormituksesta maatalouden, luonnonhuuhtoutuman ja laskeuman osuudet ovat kukin noin kolmannes (28-33 %). Haja- ja loma-asutuksen yhteenlaskettu osuus on 5 %. Metsätalouden ja jätevedenpuhdistamoiden osuudet ovat muutamia prosentteja. Kuormitusosuuksia tarkasteltaessa on muistettava, että ne ovat laskennallisia ja kuvaavat keskimääräistä tilannetta koko valuma-alueella.
Hoitokalastusten hyöty valuu hukkaan, jos hajakuormitusta ei vähennetä
Valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta järvellä tehdyistä hoitokalastuksista olisi pitempiaikaista hyötyä. Enäjärveen tulevasta ravinnekuormituksesta suuri osa on peräisin luonnonhuuhtoutumasta ja laskeumasta. Näiden suuruuteen ei kuitenkaan voida juurikaan vaikuttaa valuma-alueella tehtävin toimenpitein. Merkittävä osa järven kuormituksesta on peräisin alueella harjoitettavasta maataloudesta ja alueen haja- ja loma-asutuksen jätevesistä. Toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi tulisikin kohdistaa etupäässä näihin kuormituslähteisiin.
Maataloudesta tulevan kuormituksen vähentämiseksi tulisi tämän projektin yhteydessä laadittua suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmaa toteuttaa mahdollisimman laajasti. Suojavyöhykkeiden toteuttaminen perustuu viljelijöiden vapaaehtoisuuteen. Yleissuunnitelman pohjalta olisi suositeltavaa järjestää alueen viljelijöille neuvontatilaisuuksia, joissa tiedotetaan erityistukien hakemisesta suojavyöhykkeiden perustamista ja hoitoa varten sekä opastetaan tekemään tilakohtainen suunnitelma ja täyttämään hakulomake. Tilaisuuksissa voisi olla mukana maataloustuottajajärjestöjen edustajia, kunnan maaseutuviranomainen ja maatalousneuvontajärjestön edustaja. Näissä tilaisuuksissa voisi esitellä myös muita erityistukimuotoja, mm. kosteikkoja ja perinnebiotooppeja. Erityistukien seuraava haku on keväällä 2002, joten tilaisuudet olisi hyvä järjestää jo ennen hakuaikaa. Kosteikon perustamismahdollisuuksia Kiikalassa tulisi jatkossa selvittää tarkemmin.
Tilakohtaisesti laadittavilla ravinnetaseilla voitaisiin seurata ravinteiden hyväksikäyttöä maatilalla, ja niiden laadintaa suositellaan mahdollisimman monelle tilalle valuma-alueella. Neuvoja ravinnetaseiden laskentaan saa mm. alueellisista maaseutukeskuksista, jotka myös tekevät laskelmia tilauksesta. Taseita kannattaa laskea tilalle ja eri lohkoille useana peräkkäisenä vuotena.
Haja- ja loma-asutuksen kuormituksen vähentämisessä keskeistä olisi kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelymenetelmien suunnittelu ja olemassa olevien menetelmien parantaminen. Tässäkin neuvonnalla ja asiantuntijaohjauksella olisi tärkeä osuus, jotta jokaiselle kiinteistölle saadaan sille parhaiten soveltuva ja toimiva menetelmä.
Metsätaloustoimenpiteiden osalta olisi tärkeää noudattaa jatkossa metsätalouden ympäristönsuojeluohjeita ja -suosituksia sekä toimenpiteiden suunnittelussa että niiden toteutuksessa. Metsänhoitoyhdistykset ovat tässä keskeisessä osassa metsänomistajien lisäksi.
Alueella toimivien kahden jätevedenpuhdistamon toimintaa voitaisiin vielä parantaa puhdistusprosessien hienosäädöllä. Sammatin puhdistamolla olisi kiinnitettävä huomiota varsinkin kiinteistöiltä tuotavien lokajätteiden määrään. Puhdistamotoiminnassa kannattaa hyödyntää puhdistamoita tarkkailevien alueellisten vesiensuojeluyhdistysten asiantuntemusta. Lohilammen alueella voidaan suositella viemäröintiä kirkonkylän puhdistamolle ja kiinteistökohtaisten puhdistamoiden poistamista käytöstä.
Järvellä jatkossa tehtäviä hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa olisi hyödyllistä selvittää sedimentistä tulevan sisäisen kuormituksen suuruus esim. Kahdenselällä. Näin saataisiin tietoa mm. hapettamisen mahdollisesta tarpeesta ja hyödyistä.
Hoitokalastuksia on suositeltavaa jatkaa edelleen vuosittain. Hoitokalastusten vaikutuksia kalakantaan tulisi seurata säännöllisillä koekalastuksilla. Mahdollisuuksia muikun ammattimaiseen pyyntiin hoitokalastuksen ohessa tulisi selvittää jatkossa. Myös vuosittaista vedenlaatuseurantaa kannattaa jatkaa järven tilassa tapahtuvien muutosten toteamiseksi. Järvellä tehtävien tutkimusten ja seurannan osalta kannattaisi selvittää yhteistyömahdollisuuksia esim. Helsingin yliopiston, alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Myös suojeluyhdistyksessä käytettävissä olevia resursseja ja asiantuntemusta kannattaa hyödyntää tutkimusten ja seurannan suunnittelussa ja toteuttamisessa jatkossakin.
Projektin loppuraporttia on saatavissa Enäjärven suojeluyhdistyksestä. Raportissa on liitteinä Susan Lyytikäisen laatima suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Enäjärven valuma-alueelle sekä suojeluyhdistyksessä laadittu vesikasvillisuuskartoitus.
Lähde: Penttilä, S. 2001. Sammatin Enäjärven hajakuormituksen ja vesikasvillisuuden selvitysohjelman loppuraportti. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita nro 104.
Lisätietoja:
Sirpa Penttilä, Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 09 – 1488 8217
Rolf Oinonen, Enäjärven suojeluyhdistys, , puh. 040 – 839 8528